fbpx

Pesin tänään parvekelasit. Edellisestä kerrasta on… en edes tiedä kuinka kauan. Ikkunoiden puhtaanapito on kotitöiden inhokkini. Kun nyt tartuin tuohon toimeen täysin vapaaehtoisesti, ilman että kukaan merkkihenkilö (äiti, kummitäti tai muu tärkeä ihminen) on tulossa kylään, on varmasti aika palata töihin.

Kesä on ollut hyvä. On ollut kärpäsiä, aurinkoa, sateisia päiviä ja paljon kirjoja. Ihania hetkiä lauman kanssa, hyviä hetkiä yksin, ystäviä ja tuttavia. Sairaalan ovet ovat olleet auki ja metsässä on ollut marjoja. 

Ensimmäiset vatut on jo syöty, tatit paistettu ja mustikat siivottu.

Eristyskevään jälkeen on ollut ihana nähdä ihmisiä. Kaikenikäisiä ja kaikenlaisia. Sukulaisia ja ystäviä. On istuttu iltaa ja käyty kahviloissa. On ollut kauniin kodin tuparit, kuuskymppiset ja yhdet hautajaiset. Aurinkoisina iltoina on käyty evästelemässä puistossa ja jätskillä kalliolla. Auton peräkonttiin on muuttanut pallogrilli ja sitä on ulkoilutettu säännöllisesti. 

Ihana pieni koiratyttö. Tämä ei tee hyvää orastavalle koirakuumeelle.

Olen saanut uuden kummitytön. Tytöllä on neljä jalkaa, ruskea turkki ja omaa elämäänsä elävä, iloinen häntä. Unkarinvizsla on hän. Hassu ja ihana. Hassu ja ihana on myös kummitytön emäntä. Hänet universumi heitti elämääni tosi kummallisella tavalla. Kun tykkää höpöttää, voi upeisiin ihmisiin törmätä missä vaan.

Muumi, muumimpi, hitonnainen. Muumien ystävä eilen, nyt ja huomenna.

Kuinkas sitten kävikään?

Ihastuin Turkuun. Se oli ihmeellinen, Naantali myös. Miten olenkaan elänyt näin keski-ikäiseksi ennen ensimmäistä visiittiä tuolle kulmalle Suomea? Muumimaailmaan en päässyt (vielä), mutta muumien Eriskummallinen kahvila ja teehuone tarjosi minimaalisen muumielämyksen. Se riitti tyydyttämään fanin muumikuumeen tällä kertaa. 

Kuljeskelimme Naantalin kaduilla ja maleksimme Aurajoen rannalla.

Aboa Vetus & Ars Nova – miksi en tiennyt, että Suomestakin löytyy arkeologinen museo? Museo, jonka yläkerran seinillä oli tarjolla valokuvauksellisia elämyksiä!  Paikka oli kuin tehty meille kahdelle: mulle ja mun miehelle. Siellä me kuljimme silmät ymmyrkäisinä onnesta ja museoelämyksistä. 

Hieman ehkä rakastuin Turun seutuun. 

Käytiin kasvitieteellisessä puutarhassa, uin meressä, löydettiin päivänkakkarapolku ja syötiin hiton hyvää ruokaa. Ruissalon kalliolta löytyi hyvä päiväunikolo, jossa oli hyvä torkahtaa hetkeksi. Meri liplatti ja lokit kirkui. Heräsin ja ohi lipui ruotsinlaiva. 

Ei kesää ilman sarjakuvia. Don Rosa on suosikkiankkapiirtäjä.

Ainakin tuhat sanaa ja kuunneltua minuuttia

Olen lukenut paljon. Ja kuunnellut. Vanhempien nurmea hoidellessa on ollut aikaa keskittyä äänikirjoihin. Mitkä ovat jääneet eniten mieleen? Frank Martelan Elämän tarkoitus oli hyvä. Alussa vähän takkuilin kuuntelun kanssa, mutta ehdottomasti palaan merkityksellisen kirjan ääreen vielä uudelleen.

Jatkoin pohdintoja Antti S. Mattilan kanssa. Näkökulman vaihtamisen taito oli hieno kirja. Tykkäsin kovasti: helppotajuista ja paljon ajateltavaa. “Älä tee toisille niin kuin toivoisit heidän tekevän sinulle. Heillä ei ehkä ole sama maku” -sitaatti jäi kummittelemaan alitajuntaan. Lämmin suositus näkökulmien vaihtamiselle. 

Kirjakattaukseen kuului useita kirjoja oppimisesta ja aivoista. 

Ehkä hauskin BookBeat-kokemus oli Henkka Hyppösen uusin, josta kuuntelin 11 %. Tuossa kohdassa sain aivo-orgasmin, jolla ei ollut mitään tekemistä asrm-kokemuksen kanssa. Ajatukset kääntyivät nurinpäin ja en kyennyt vastaanottamaan enempää. 

Ihan vielä en kykene järjellisesti selittämään, mitä tapahtui. 

Jotain merkittävää, mutta mitä? Asiaa pitänee vielä pureskella ja pohtia. Henkka tarjosi hienon oppimiskokemuksen, joka sai ajatuksia liikkeelle ja palikoita paikoiltaan. Asettuivat muuten palikat hieman eri kohtiin järistyksen jälkeen. Hassua, miten joskus yksittäinen pieni asia voikin olla niin merkityksellinen.

Turku oli minulle uusi ja niin oli myös  Veikko Huovinen. Kaksi luettu, tosi monta lukematta. “Veikko Huovisen käsissä historia ei havise vaan suorastaan rytisee” Näin sanottiin jossain ja noin veivät kirjat minuakin: rytistellen läpi maailmanhistorian diktaattorien. Vielä olisi trilogiasta yksi mies jäljellä: ihmisheppuli nimeltä Joe-setä. 

Kirja itänaapurin isä aurinkoisesta.

Olen minä ulkomaistakin kevyttä lukenut. Kuun ja Auringon sisaret Lucinda Rileyn romaanisarjasta tuli nautittua alkukesästä. Ja ihan kohtahan on syyskuu ja sarjan kuudes kirja paljastaa Electran tarinan. Aina on jotain odotettavaa!

Päivänkakkarapolku – Turun ihmeellinen kukkailmiö

Kukkia ja kärpäsiä

Mutta kesään on mahtunut paljon muutakin kuin kirjoja. Ainakin tuhat ihanaa asiaa. Kukkia, luontoa, jätskejä, parvekkeella nukkumista ja hyviä ajatuksia. Sellaisia ajatuksia, jotka ovat tehneet laumalle, sielulle ja sydämelle hyvää. Kirjoitusajatuksia. Remonttiajatuksia. Opeajatuksia. 

Tulevaisuusajatuksia

Kiitos kesä 2020. Sinua on vielä hetki jäljellä. Riippumaton verran ainakin – yö riipparissa on toteuttamatta. Riipparikin roikkuu vielä kaupassa. Niin ja edessä on retki Hämeenlinnaan. Siellä luvassa paljon naurua, hieman viiniä ja fysioterapiaa. Laumalla retkuilemme ehkä myös pääkaupunkiin. 

Josko mä siis vielä yhden viikon verran lomailisin.

Ihanaa heinäkuun loppua ihan kaikille – ollaan kilttejä toisillemme ja nautitaan olemisesta.

Linkkejä kesän suosikkeihin:

Antti S. Mattila: Näkökulman vaihtamisen taito. Yleistajuista ja ajattelua herättävää. Tykkäsin kovasti. Linkki vie Suomalaisen kirjakaupan sivuille – ei muuten ole kallis ostos: e-kirjan saa hintaan 6,95 €

Frank Martela: Elämän tarkoitus – suuntana merkityksellinen elämä. Frank on yksi mun suosikeista. Omaa ajattelua kiehtoi tämän kevään myrskyjen jälkeen juurikin se, miten rakentaa merkityksellinen elämä. Sellainen, jossa on tarkoitusta ja syvyyttä. Sellainen, jota elämällä jaksaa ne vähän vähemmän hyvätkin päivät (lue paskat ajat). Linkki vie Suomalaisen kirjakaupan sivuille. Kirjan hinta on 29,95 €.

Frank Martela Yle Areenassa puhumassa merkityksellisestä elämästä. Jos Frank on sulle vielä vieras tuttavuus, niin kuuntele tämä!

Seitsemän sisarta – kevyttä kivaa! Linkki vie Bazar-kustantamon esittelysivulle, josta saat yleiskuvan tästä romaanisarjasta. Historialliset osuudet ovat näiden kirjojen ehdoton suola – ainakin minulle. Helppoa, kepeää ja romanttista. Kesälukemisen aatelia ehdottomasti!