65 päivän ajan vaatekaappinani toimi matkalaukku: koronakevät teki minusta kapselikaappipukeutujan. Termi kapselipukeutuminen on vilahdellut somessani satunnaisesti ja olen joskus jopa leikkinyt ajatuksella oman kapselin rakentamisesta.
Nyt tein sen pakotetusti.
Jos vaatekaapin kapselointi on sinulle vieras ajatus, niin käypä lukemassa ideasta täältä. Linkki vie Anna-lehden sivulle, jossa Piia Sainio kertoo kapselipukeutumisen perusteet.
Kevät 2020 sai minut pohtimaan suhdetta tavaroihini.
Lähdin 65 päivän mittaiselle matkalleni koronakoloon hyvin nopeasti, vain muutaman tunnin varoitusajalla. Äiti soitti aamulla ennen kahdeksaa. Puin päälle. Ajoin hakemaan äitiä. Yhdessä ajoimme sairaalaan, josta meidät käännytettiin ovelta.
Koska tiesin, etten voisi edestakaisin liikkua lapsuudenkodin ja oman kotini välillä, valitsin kahdesta paikasta sen, missä minua tarvittiin enemmän. Sovimme mieheni kanssa, että olen äitini tukena tarvittavan ajan.
Sairaalakeikalta suuntasin kotiin. Äiti odotti autossa, kun säntäsin sisälle. Mies oli pyynnöstäni nostellut esiin jo vaatteita, joita olin puhelimessa hänet ohjeistanut etsimään. Mukaan otin sen mitä yhteen pieneen lentolaukkuun mahtui.
Eniten tilaa veivät hius- ja naamajutut.
Mukana oli 22 vaatekappaletta:
farkut, hame, trikoot, pitkät kalsarit, ulkoiluhousut, kaksi t-paitaa, pitkähihainen siistimpi college, pitkähihainen urheilupaita, fleece, päällystakki, villasukat, yöpaita, kaksi sukkaparia, yhdet sukkahousut, yhdet rintaliivit, 3 alushousut, talvilenkkarit ja kesälenkkarit.
Sukka- ja kenkäparit olen laskenut yhdeksi vaatekappaleeksi.
Tällä vaatemäärällä hoidin etäopetuksen ja videopalaverit, päivittäiset pitkät ulkoilut ja ne vähäiset käynnit ulkomaailmassa, joita toukokuussa tein.
Kevytkapselointi kotona
Kun palasin kotiin toukokuun lopussa, purin lentolaukun ja katsoin vaatekaappiin. Tursuavia hyllyjä ja rikkirakastettuja vaatteita. Lempivaatteita, joita olen säästänyt, koska olen niistä joskus pitänyt. Läjä pihatöihin säästettyjä kulahtaneita t-paitoja.
Asumme kerrostalossa.
Aloitin karsinnan. Omien rakkaiden vaatekappaleiden hävittäminen osoittautui oletettua hankalammaksi. Tätäkin tekstiä kirjoitan hieman rikkinäisessä paidassa, joka oikeastaan kuuluisi luokkaan lumppu.
Kyseinen riepu on vaan niin kovin rakas.
Päätin lopulta rakastaa paidan rikki. Käyttää loppuun ja hyvästellä lempesti: meillä oli pitkä ja hyvä yhteinen taival.
Lajittelin vaatekaapini sisällön kolmeen luokkaan:
- säilytettävät
- pitokelpoinen kierrätys
- lumppu.
Keskimmäiseen luokkaan kuului paljon kaapissa kutistuneita vaatteita, joita olen säästänyt sitku-päiviä varten. Luovuin niistä kaikista. Jos jotain opin tästä keväästä, niin sen, että sitkua ei välttämättä tule.
On vain nytku. Nytku elämässä vaatekaappini sisältää vain käytettäviä vaatteita.
Kierrätettävät vaatteet pesin ja kiikutin kirpputorille. Lumppuvaatteet olivat pääosin rikkinäisiä ja kuluneita. Ne päätyivät poltettavaan jätteeseen. Pienen osan leikkelin käytettäväksi esimerkiksi siivousrätteinä.
Parvekelasien pesu odottaa edelleen tekijäänsä: vanhoilla t-paidoilla on hyvä kuivata ja pestä kaiteita.
Lopulta säästin noin 80 vaatekappaletta, luku pitää sisällään sekä sisä- että päällysvaatetuksen talveen ja kesään. Alusvaatteita, sukkia ja sukkahousuja en ole laskenut mukaan.
Kaapistani löytyi yllättävän paljon pitokelpoista kampetta, jota en halunnut hävittää.
Siirsin vaatteet pestyinä ja taiteltuina vaatehuoneen ylähyllylle. Ajatuksena on käydä shoppailemassa sieltä uutta sisältöä kaappiin, kun käyttöön jääneet kokevat luonnollisen poistuman.
Pyrin pitämään kaapissani noin 40 vaatekappaletta kerrallaan.
Värit
Kapselipukeutumisen ohjeissa painotetaan usein yhdisteltävyyttä ja neutraaleja värejä. Minä rakastan värejä – onneksi rakastan niitä niin paljon, että voin hyvällä mielellä yhdistää pinkin neuletakin, keltaisen t-paidan, mustan hameen ja vihreät sukkahousut.
Kapselini sisältää kirkkaita perusvärejä, joita voin rajattomasti yhdistellä.
Siitä miten ja miksi luovuin mustasta ja aloin pukeutua väreihin, olen kirjoittanut täällä.
Kategoriat
Vaatekaapissa on kolme kategoriaa: arki ja työ, liikunta (sisä- ja ulko) ja juhla. Viimeinen luokka kumisee tyhjyyttään: se ei pidä sisällään mitään. Vielä. Aion täyttää sen muutamalla ihanalla vaatteella, joista tulee minulle kaunis ja hyvä olo.
Olen antanut itselleni luvan ostaa vaatteita tulevan syksyn aikana vain juhlakategoriaan. Vain siellä on tilaa.
Urheilu ja ulkoilu
Päivittäin metsään – säällä kuin säällä. Metsä hoitaa päätä ja onneksi meillä asuu tuo nelijalkainen personal traineri. Se pitää minusta huolta viemällä emonsa puiden keskelle ihan joka päivä.
Kesällä ulkoilutamineeni pitävät sisällään kevyet pitkälahkeiset housut, kaksi pitkähihaista teknistä t-paitaa ja kevyen takin. Sadekelejä varten kaapissa on myös varten viitta ja hieman paksumpi sateenpitävä takki.
Satunnaista muuta liikuntaa varten on yhdet trikoot, kahdet ohuet joustavat kangashousut ja kolme teknistä t-paitaa.
12 vaatekappaletta
Arkivaatteet, kesä
Asuja, joita käytän töissä ja vapaa-ajalla. Sellaisia siistejä ns. perusvaatteita.
Tämän osion alaosat hoidan farkuilla, hameella ja housuilla.
Yläosiksi valitsin paitapuseron, kaksi toppia, kolme t-paitaa, kaksi pitkähihaista t-paitaa, neuletakin, mekon sekä kimonoliehukkeen.
Arkivaatteeksi lasken myös siistimmän päällystakin.
17 vaatekappaletta
Kesäkamoja
Uimapuku, kahdet hellepöksyt, kaksi kesäliehuketta ja mekko
6 vaatekappaletta
Juhla
Tuleva syksy tuo tullessaan poikkeuksellisen monet juhlat: syntymäpäiviä, kesältä siirtyneet rippijuhlat sekä yhdet omat juhlat. Tämän kategorian täyttäminen tuottaakin synkän koronakolokevään jälkeen suurta riemua: saan hankkia kauniita vaatteita ja iloita!
En vielä tiedä haluanko mekon tai jotain muuta. Varmaa on, että tamineet ovat värikkäitä ja iloisia. Sellaisia, joissa tunnen itseni kauniiksi ja ihanaksi.
Univormupukeutuminen
Kesän ja tulevan syksyn kokeilen kapselikaapin ja univormupukeutumisen hybridiä. Periaatteina ovat seuraavat:
- Kierrätys oman kaapin sisällä, hyvät ja mieluisat vaatteet säilöön ja käyttöön vain pieni osa vaatteista
- Pyrkimys mahdollisimman suureen vaatekappaleiden yhdisteltävyyteen.
- Nopeat ja helpot vaatevalinnat aamuisin.
Jos aivoni pystyvät käsittelemään kerrallaan vain 3 – 4 työyksikköä, en halua kuluttaaa tuota yksikkömäärää turhaan vaatepähkäilyyn. Aamut ovat minulle vaikeita, silloin on niin paljon muutakin mietittävää. Steve Jobs -tyyppiseen univormupukeutumiseen en ainakaan vielä täysin pyri, mutta ehkä kehitän hiton hyvän oman versioni omenamiehen pukeutumisesta.
Haluaan tilaan, jossa voin noukkia kaapistani yläosan ja yläosan käyttämättä ajatustakaan sille sopivatko valitsemani vaatekappaleet yhteen.
Unelmieni vaatekaapissa yläosat olisivat laadukkaita ja värikkäitä t-paitoja. Hyllyiltä löytyisi muutamia neuletakkeja. Alaosien virkaa täyttäisivät farkut, hame ja ehkä yhdet mustat housut.
Vielä ei olla ihan siellä. Vaatekomeron yläkaapin IKEA-kassin sisältö on käytettävä puhki ennen yhtäkään vaateostosta.
Linkkejä:
Univormupukeutumisen hyödyistä:
https://thriveglobal.com/stories/why-successful-people-often-wear-the-same-outfit-every-day/
